Egeanmeren kauniissa ja lämpimissä aalloissa lepäävä Samoksen saari voi syystäkin ylpeillä pitkällä ja kiehtovalla historialla, olihan se jo muinaisina aikoina suhteellisen varakas ja voimakas valtio ja omasi jopa kehittyneen kulttuurin piirteitä.

Eupalinoksen vesitunneli on kerrassaan uskomaton insinööritaidon näyte ja maailmanperintökohde, ja kun ottaa huomioon, että se on rakennettu jo 500-luvulla eaa., se kiteyttääkin nasevasti Samoksen aseman eräänä silloisen maailman kulttuurin ja sivistyksen rikkaana kehtona.

Tiedämme, että Samos oli jo niinkin aikaisin kuin 600-luvulla eaa. yksi alueen johtavista kauppakeskuksista ja Joonianliiton merkittävä jäsen. Saaren taloudellinen ja kulttuurillinen rikkaus lieneekin pitkälti ollut seurausta sen sijainnista kauppareittien läheisyydessä.  Klassinen keramiikka ja laadukkaat viinit löytyivät saaren vaurauden ja ylellisen elämäntavan eturintamasta jopa Rooman valtakunnan päivinä.

Ennen roomalaisten saapumista Samos joutui kokemaan Persialaissotien sarjan, mikä lopulta johtikin siihen, että Persia hallitsi saarta. Samos kuitenkin otti vallan jälleen itselleen – yhdistyneen Joonialaisjohtoisen kapinan voimin – mutta joutui tukahduttamaan useita persialaisten alulle laittamia taisteluita.

Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 431 eaa., Samos huomasi joutuneensa jälleen sotaan, kun se asettui ateenalaisten rinnalle Spartaa vastaan.  Peloponnesolaissotana tunnettu 27-vuotinen sota johti Samoksen tappioon, mutta kaupunkivaltiolle langetettu rangaistus ei kuitenkaan ollut läheskään niin armoton kuin mitä eräät Joonianmeren saarista joutuivat kärsimään.

Samos joutui maksamaan korvauksena Ateenalle suuria summia, mutta siitä tuli ajan mittaan voimakkaan Ateenan uskollinen alamainen. Vuonna 411 eaa. ateenalainen laivasto jopa käytti Samosta tukikohtanaan purjehtiessaan peloponnesolaisia vastaan. Kun Ateenan valta alkoi laskea, samoin kävi Samokselle. 300-luvulla eaa. saari koki sarjan hyökkäyksiä persialaisten ja Lysanderin taholta.

Kun roomalaiset valloittivat Samoksen, se oli pakotettu osaksi Vähän-Aasian aluetta. Se asettui usein Rooman vihollisten puolelle mutta koko Rooman vallan alle kuulumisensa ajan onnistui silti säilyttämään asemansa vaurauden ja kulttuurin keskuksena.

Keskiajalla Samos joutui ottomaanien valtakunnan ikeen alle, ja sodat, merirosvous, rutto ja tuhot verottivat saaren väestömäärää, kunnes se lopulta hylättiin noin vuosisadan ajaksi. Ottomaanit kuitenkin pyrkivät 1500-luvun lopulla saattamaan Samoksen entiseen loistoonsa ja onnistuivatkin siinä lopulta.

 


Kommentit

Historia — 1 Comment

  1. Uskomaton historiikki tuollaisella pikkuruisella saarella! Sitä ei Samoksella seikkaillessa uskoisi, paitsi niiden raunioiden ansiosta. Onkin aina mukava tietää lomakohteesta hieman enemmän kuin mitä sen nykyinen ilme kertoo. Kreikan saarista useimmat muuten omaavat samankaltaisen historiantaipaleen, ja ne ovat olleet monien valloittajien kohteina jokaiselta ilmansuunnalta käsin. Siinä samassa tietysti muinaiset maamerkit tuhottiin, jopa uskonnollisista syistä ja paikalliseen perinteeseen jäi ajoista oma leimansa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

HTML tags allowed in your comment: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>