Heraionin temppelialue on rakennettu Hera-jumalattarelle omistetuksi pyhäköksi. Se löytyy meren läheiseltä soiselta alueelta, noin viiden kilometrin etäisyydeltä nykyisen Pythagorionin paikalla sijainneesta muinaisesta kaupungista. Siellä pääset ihailemaan Joonialaistemppelin rauniot seisomassa yksinään obeliskin tapaan paikalla, jossa temppeli on nököttänyt rakentamisestaan lähtien 2 800 vuotta sitten.

Kreikkalaisen mytologian mukaan Heraionin temppeli on paikalla, jossa ylijumala Zeus ja Hera viettivät yhteisen kuherruskuukautensa. Kyseiset rauniot löytyvät nykyisen Pythagorionin (jota antiikin kreikkalaiset kutsuivat nimellä Samos) läheisyydestä, noin 5 km etäisyydeltä. Paikka sijaitsee meren läheisyydessä ja aivan Imbrasos-joen tuntumassa.

Arkeologit ovat tutkineet raunioita ja päätyneet siihen johtopäätökseen, että temppelin rakentamisessa käytettiin useita eri menetelmiä. Hera-jumalatar – jonka kunniaksi temppeli siis pystytettiin – syntyi tarun mukaan siveydenpuun juurella, ja roomalaisen valtakauden aikana Samoksen monissa kolikoissa esiintyi yhdellä puolella juuri siveydenpuun kuva.

Valmistuttuaan temppeli ehti seisoa ehjänä vain noin 10 vuoden ajan, ennen kuin se tuhoutui, luultavimmin maanjäristyksen kourissa. Nykyään temppelin sijaintipaikka ja sitä ympäröivä laajempi alue lukeutuvat maailman perintökohteiden joukkoon ja nauttivat siis UNESCON valvonnasta ja suojelusta. Temppelin viimeisin rakennusvaihe tapahtui noin vuonna 560 eaa.

Temppelin suurempi osio rakennettiin Heran alttaria vastapäätä, ja itse alttari lienee ollut seinämillä ja portilla suojeltu. Kierros temppelialueella on rentouttava kokemus ja tulet löytämään itsesi meren läheisyydestä. Tänään paikalla seisoo ylpeänä vain yksi ainoa pylväs, mutta muukin alue tekee vaikutuksen ja tarjoaa katseltavaksesi runsaasti muinaista historiaa.

Paikan päällä voit edelleen ihailla Heran patsaan jäänteitä eli jalustaa, jolla näkyy jalkapari, samoin kuin muinaista patsaan syvennystä ja upeita näkymiä Heraionin temppelialueen rakennuspaikan vierellä olevan jokilaakson läheisille kukkuloille.

Arkeologit ovat pitkään ihmetelleet, miksi temppeli rakennettiin joen läheiselle suoalueelle, mutta legendan mukaan Hera-jumalatar siis syntyi siveydenpuun alla, ja niitä alueella kasvaakin erityisen runsaasti. Temppelin perustusten rakentaminen upottavan soiseen maaperään ei olisi helppo tehtävä edes nykyajan rakentajille, joten alkuperäisille rakentajille se on taatusti ollut erityisen vaativa urakka.

Kohteen suosiosta huolimatta tiedämme itse asiassa varsin vähän Hera-jumalattaresta. Legenda kertoo hänen olleen omistautunut yksiavioisuudelle, vaikka hänen puolisonsa ja veljensä, Zeus, liehitteli usein tavallisia kuolevaisia neitokaisia tyydyttääkseen lihalliset himonsa.